Taas olen vaihteeksi provosoitunut jostain internetin kommenttipalstojen kirjoitteluista. Aihe on kuitenkin itselle niin läheinen, ettei tässä voi muuta kuin purkaa itseään verbaalisesti. Olen tässä viime viikkoina lukenut parikin lehtijuttua Kuvataideakatemian tulevasta kevätnäyttelystä, joka sisältää toistaan hienompia tulevaisuuden taiteilijoiden teoksia. Usein mieleni ei edes tekisi lukea tällaisten juttujen kommentteja, koska siellä on aina ne tietyt Jarmot ja Penat, joilla on jotain järkevää sanottavaa. Uteliaisuus ja ehkä jonkinlainen mentaalinen masokismi siihen kuitenkin taas ajoi.
Näissä kommenteissa jutun taideteokset yllättäen haukuttiin lyttyyn tekotaiteellisena p*skana, jota rahoitetaan heidän verorahoillaan. Tulihan sieltä myös tämä klassinen uho siitä, että Jarmo voisi itse mennä hyppimään alasti yhdellä jalalla kirkolle, väittää sitä taiteeksi ja saada 10 000 € apurahaa. Jarmon ja Penan kaltaisille ihmisille tyypillistä on yleensä arvostaa vain teknisesti taitavaa taidetta, eli "nättejä kuvia".
Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, eikä kaikki voi miellyttää kaikkia, ymmärrän sen. Tällaiset jutut kuitenkin iskevät aina johonkin henkilökohtaiseen itsessäni. Surettaa se, miten lyhytkatseinen näkemys valtaosalla on taiteen määritelmästä.
Mutta mitä se taide sitten on? Miten sen voi määritellä? Tähänkään ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan pelkästään subjektiivisia näkemyksiä. Itse näen taiteen tärkeimpänä ominaisuutena sen aineettoman sisällön ja merkityksen, jotka tarjoavat kokijalle jotain paljon suurempaa kuin empiirisen nautinnon. Tekninen taito, joka teoksissa näkyy päälle päin, on vain väline sen tarjoaman viestin välittämiseen.
Voiko siis ananas tai alasti tanssiva mies olla taidetta? Kyllä voi, jos niiden olemassaolo perustuu muuhunkin kuin vain siihen, minkä voi paljaalla silmällä havaita. Entä sitten esimerkiksi silmälasit, jotka on jätetty näyttelytilan lattialle ja joita erehdytään luomaan taiteeksi? Jos katsoja antaa teokselle merkityksen, niin voiko se olla taidetta, vaikkei se olekaan syntynyt taiteilijan motivaatiosta välittää viestiä? Hyvä kysymys, johon en osaa vastata.
Silmällä havaittavasta näyttävyydestä päästään helposti viihteeseen, mutta sitä haluan käsitellä omassa kirjoituksessaan. Taiteen määritelmästä kamppailu jatkuu ja tulee varmasti jatkumaan aina, mutta toisaalta se on osa koko taiteen prosessia. Tämäkään ei jää tähän. Nyt kuitenkin kiitän ja kumarran.
P.S. En toivota kaikille hyvää äitienpäivää, vaan henkilökohtaisesti tietyille ihmisille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että väheksyisin kenenkään toisen äitiyttä.
